Seenaa, Waan Badde, fi Qabsoo Deebisuu
Barreessaa: Asheetuu Sanbata Raggaasaa
Finfinneen, magaalaan waan amma Addis Ababa jedhamuun beekamtu, Afrikaa Bahaatti digrii dagalee/latiituudii 9′ Kaabaafi digrii irraangadee/loongituudii 39′ gara Bahaatti argamti. Isheenis handhuura Oromiyaa, handhuura biyya Itoophiyaa keessatti hundooftee jirti. Finfinneen dachii handhuura Oromoo taatee qabiyyee gosa Oromoo Tuulamaa torban Oboofi ja’an Galaan irratti hundoofte ta’uu barreeffamoonni gara garaa ni ibsu.
Waa’ee seenaa Finfinnee barreessuuf kitaabolee garaa garaa dubbisuun, manguddoota, hayyootaafi jiraattota magaalittii irraa odeeffannoon funaanameera. Dhimmi Finfinnee dhimma Oromoo marti xiiqiidhaan ilaalu, lafa seenaan irratti dabe, lafa Oromoon irratti cabe, lafa fardeen Oromoo irratti ajjeefaman, lafa Oromoorraa diinni adda kuteefi lafa bara hedduudhaaf Oromootti madaa seenaa taatee jirtuudha. Finfinneen lafa Oromoon dhugaa irraa barbaadu, qe’eesaa ganamaa, mana keessaa ari’ametti deebi’uuf qabsaa’uufidha.
Finfinneen Kolonii, Oromoon Aarsaa
Magaalaan Finfinnee magaala koloniin ijaaramte yoo taatu, dhiiga ilmaan Oromoo hedduu dhangalaasaa fi lafees isaanii caccabsuun sadarkaa amma irra jirturra geese. Magaalli tun yoo ijaarramtu humna namaafi meeshaalee ijaarsaa dhiyeessuun kan gumaacha hunda ba’e ummata Oromooti. Kana yoo jennu, sirni nafxanyaa Minilik ijaare humna namaafi meeshaalee ijaarsaa qabeenya Oromootti fayyadamuun magaalatti ijaare. Mukeen magaalatti ijaaruuf oolanis handhuuruma Oromiyaa, Finfinnee fi naannawaa isheerraa kan argamanidha.
Kunis kanumaaf, Finfinneen magaalaa “dhiiga Oromootiin ijaaramte” jedhamuun beekamti. Oromoon lafa isaatti, qabeenya isaatti, fi jireenya isaatti aarsaa ta’ee, isa immoo qabeenya isaanii irraa buqqifamee, iddoo isaaniitiin ala godhamee, bakka isaanii keessatti keessummaa taasisame.
Finfinneen dur osoo gara magaalatti hin dhufin dura ganda qonnaan bultootaa Gullallee fi Harbuu Marii turte. Ganda qonnaan bultootaa irraa kan hafe lafa duwwaa margaafi bosonaan uwwifame ture akka ta’e ragaaleen hedduun ni ibsu. Naannoon Finfinnee jedhamee beekkamu addatti naannoo xiqqoo Horri Finfinnee jiru kanadha. Kunis bakkeewwan amma ‘Filwuhaa’, ‘Masqal Addababayi’, 70 Biheeraawwii’ fi ‘Istaadiyeemii’ jedhamee waamamu kana ofkeessatti hammata.
Finfinneen Qorqalbiin Oromummaa
Qorqalbiin Oromummaa ummata Oromoo, Finfinnee irratti ijaarame. Sababiin isaas, Finfinneen qe’ee heeraafi seeraa, araddaa muudaa ta’uudhaan Oromticha ganamaa tajaajiluu bira darbee giddugala ilmaan Booranaafi Baareentuu ta’uudhaan beekkamti.
Magaalaan Finfinnee akka magaalota naannolee biyya kanaa kanneen biroo qooqa naannichaatiin tajaajiluu baattus magaalaa guddittii mootummaa naannoo Oromiyaa; akkasumas, teessoo Mootummaa Federaalawaa Rippaabilika Itoophiyaafi teessoo Gamtaa Afrikaa ta’uudhaan magaalaa tajaajilaa turteefi tajaajilaa jirtudha. Finfinneen teessoo mootummaa federaalaati jechuun, magaalaan tun qabeenyummaan ishee kan naannolee kurnaniiti jechuun miti. Seerri akkas jedhus hin jiru. Kanaaf, handhuura Oromiyaa waan taateef qabeenyummaan ishee kan ummata Oromooti.
Kana malees, Finfinnee dabalatee Dirree Dhawaanis sababa daangaa bulchiinsaa mootummaa naannoo Oromiyaa kessatti argamtuuf qofa osoo hin taane, Oromiyaan dhugaa seeraafi heeraas irraa qabdi waan ta’eef magaalaawwan Oromiyaafi Oromoo ta’uudhaan beekkamu; Oromoon dhugaa kana deeffachuuf qabsaa’aa jira.
Sababoonni Finfinneen Lafa Falmii Taate
Finfinneen lafa falmii ta’uuf sababoonni hedduun jiru. Isaan keessaa muraasni:
1. Seenaa Hiraarsaa fi Qabsoo
Finfinneen lafa Oromoon irratti cabe. Lafti kun dhugaa Oromooti, garuu akkaataa humnaatiin isaan irraa buqqifame. Kunis sababa qabsoo dheeraa Oromootiif ta’ee jira.
2. Qabeenya Oromoo
Finfinneen handhuura Oromiyaa taatee, qabeenya uumamaa, qabeenya namaa, fi qabeenya aadaa Oromoo ofkeessatti qabdi. Kunis Oromoon lafa isaa irratti dhugaa qabaachuun isaa agarsiisa.
3. Teessoo Siyaasaa
Finfinneen teessoo mootummaa federaalaa ta’uun ishee, Oromoof haala siyaasaa keessatti iddoo guddaa qabdi. Kunis Oromoon lafa isaa irratti aangoo qabaachuu qabu agarsiisa.
4. Aadaa fi Eenummaa
Finfinneen aadaa fi eenummaa Oromoo keessatti iddoo guddaa qabdi. Oromoon Finfinneen lafa isaa ta’uun ishee haala aadaa fi eenummaa isaatiin wal qabata.
Qabsoo Deebisuu
Oromoon Finfinneen lafa isaa ta’uun ishee deebisuu qaba. Kunis qabsoo dheeraa ta’uu danda’a, garuu Oromoon lafa isaa irratti dhugaa qaba. Qabsoo kun:
- Qabsoo Seenaa: Oromoon seenaa isaa irratti dhugaa qaba. Finfinneen seenaa Oromooti.
- Qabsoo Seeraa: Oromoon seera irratti dhugaa qaba. Finfinneen seera Oromooti.
- Qabsoo Aadaa: Oromoon aadaa isaa irratti dhugaa qaba. Finfinneen aadaa Oromooti.
Xumura
Finfinneen lafa falmii ta’uuf sababoonni hedduun jiru. Isaan keessaa muraasni seenaa hiraarsaa fi qabsoo, qabeenya Oromoo, teessoo siyaasaa, fi aadaa fi eenummaa Oromooti. Oromoon Finfinneen lafa isaa ta’uun ishee deebisuu qaba. Kunis qabsoo dheeraa ta’uu danda’a, garuu Oromoon lafa isaa irratti dhugaa qaba.
Finfinneen lafa Oromooti!
Oromoon Finfinneen lafa isaa ta’uun ishee deebisuu qaba!
Qabsoon Oromoo itti fufa!
Injifannoon Ummata Oromoo!
Finfinne haa jabaattu!
Barruun kun Asheetuu Sanbata Raggaasaa irraa kan argame yoo ta’u, Finfinneen lafa Oromoo ta’uun ishee deebisuuf qabsoo Oromoo itti fufuuf kan gargaaru dha.
Oromedia 