**Barreessaa: Daandii Ragabaa

Seenaa qabsoo Oromoo keessatti, miidiyaan bakka guddaa qaba. Garuu miidiyaa keessaa, sagaleen qulqulluun kan sababa jaalalaa fi amantaa sabaatiif sagalee baasu kan qabsoo Oromoo irratti gahee addaa buusu qaba. Kunis *Sagaleen Bilisummaa Oromoo* (The Voice of Oromo Freedom) ti.

Sagaleen Bilisummaa Oromoo kan jalqaba bara 1980 fi 1990 keessatti raadiyoodhaan akka “Sagalee Oromoo” ykn “Voice of Oromo Liberation” jedhamee waamamu ture . Yeroo Dergii jiraatu, yeroo afaan Oromoo dubbachuun balaadha ture, yeroo gaazexni wayita qabametti, yeroo namni Oromoo fedhii isaa ibsuuf lafa hin argamne, *Sagaleen Bilisummaa Oromoo* akka ifa ta’e.

Innis bara dheeraaf akka “madda odeeffannoo” tajaajile. Qabsooftota Oromoof, maatiifi firoota isaaniif, fi ummata Oromoo bal’ina isaatiif akka mirkanaa’ina ta’e.

Qabsoo Bilisummaa Oromoo Humneessuu

Gaheen jalqabaa *Sagaleen Bilisummaa Oromoo* tajaajile: humneessuu qabsoo Bilisummaa Oromooti.

Yeroo ummata Oromoo arrabsaa fi cunqursaa jala turan, Sagaleen Bilisummaa Oromoo gabaasa qabsoo irratti, gootota Oromoo irratti, fi milkaa’insa qabsoo Oromoo irratti odeeffannoo dhugaa tamsaasa ture.

Karaa gaggaarii itti qabsoo humneesse:

– **Odeeffannoo dhugaa raabsu:** Mootummaan cinaatti waan tamsaasu utuu hin ta’in, qabsooftota fi ummata Oromoo waa’ee qabsoo dhugaa akka beekan godhe.

– **Gootota fi qabsooftota jajjabeessu:** Yeroo qabsooftonni Oromoo abdii kutatan, sagaleen kun ergaa abdii fi jajjabina isaaniif tamsaasa ture.

– **Walitti qabuuf gargaaruu:** Oromoonni dhuunfaa, miti. Qabsoo Oromoo kan jaalatu hundi tokko akka ta’an beeku. *Sagaleen Bilisummaa Oromoo* Oromoota gamtaa ta’aniif chaanaala ta’e.

Akka seenaatti, sagaleen kun “jajjaboo callisuu hin dandeenye” ta’ee tajaajile. Mootummaan yeroo baayyee sagalee kana cufuu yaalu, carraaqqii balleessuuf godhu. Garuu hin milkaa’ine. Sagaleen kun ammallee jira. Ammallee ni dhaga’ama.

Ummata Oromoo Dammaqsuu

Gaheen lammaffaa *Sagaleen Bilisummaa Oromoo* tajaajile: dammaqsuu ummata Oromooti.

Yeroo dheeraaf, ummata Oromoo akka “hin beekne”, akka “hin hubanne”, fi akka “hin dammaqne” godhame. Mootummaan adda addaa ofii isaaniif tola Oromoo callisuu fi abjuu isaanii dhoksanii turan.

*Sagaleen Bilisummaa Oromoo* dammaqsiisa.

Akkamitti dammaqsiisa?

– **Seenaa Oromoo ibsu:** Barumsi mootummaa seena Oromoo dhoksa; Sagaleen Bilisummaa Oromoo ibsa.

– **Faarfannaa fi walaloo Oromoo tamsaasu:** Yeroo namni Oromoo faarfannaa isaa dhaga’u, onneen isaa ni ‘socho’a. Yeroo walaloo dhaga’u, fedhiin isaa ni ka’a.

– **Eenyummaa Oromoo mirkaneessu:** Ati Oromoo. Ani Oromoo. Nuti Oromoo. Waan kana sagaleen kun iyyuu fi haasa’uu isaatiin, ummanni Oromoo ofii isaa beekuu jalqaba.

Akka fakkeenyaatti, sagaleen kun wallee Oromoo, sirboota aadaa Oromoo, fi oduu durii Oromoo tamsaasa. Kuni Oromoota dargaggoota magaalaa fi alaatti jiran waliin hidha. Isaanis “ani Oromoo” jechuun itti waamama.

Yeroo ummanni Oromoo dammaqu, inni ofii isaa beeka. Yeroo of beeku, mirga isaaf dhaabbachuu danda’a. Yeroo mirga isaatiif dhaabbachuu danda’e, bilisummaan isaa ni dhufa.

Kaayyoo Bilisummaa Oromoo Bekeesisuu

Gaheen sadaffaa *Sagaleen Bilisummaa Oromoo* tajaajile: kaayyoo Bilisummaa Oromoo beeksisuu ti.

Kaayyoon kun maal? Bilisummaan Oromoo maal jechuudha?

*Sagaleen Bilisummaa Oromoo* deebisa:

– Bilisummaan Oromoo mirqa Oromoo keessaa isa tokkoffaadha.

– Bilisummaan Oromoo tajaajila mootummaa namaaf kennu qofa miti; inni ofiin Oromoo akka mataa isaa muree buluu danda’u.

– Bilisummaan Oromoo akka Oromootti jiraachuudha – kabaja, ulfina, fi bilisummaan.

Yeroo mootummaan Bilisummaa Oromoo “balali” ykn “tajaajila hin mirkanaa’in” jechuun carraaqqii balleessuu yaalu, *Sagaleen Bilisummaa Oromoo* amanamummaa isaatiin dhaabbata.

Yeroo hundatti kan beeksisu:

– Gootota Oromoo fira keenya akka ta’an

– Qabsoon Oromoo kaayyoon isaa akka qabu

– Bilisummaan Oromoo abjuu miti; dhugaa ta’uu danda’a

Sagaleen kun akka “dungoo” ta’ee fageenya ifa baasa. Akka “barii” ta’ee waaree barii oolma.

Gaheen Dabalataa: Walabummaa fi Amanamummaa

Gaheen dabalataa *Sagaleen Bilisummaa Oromoo* tajaajile: walabummaa fi amanamummaa (trust).

Yeroo miidiyaan mootummaa yeroo baayyee “wandaba” waliin beekamu, *Sagaleen Bilisummaa Oromoo* amanamaa ta’uuf carraaqa. Innis:

– Waan dhugaa ta’e qofa tamsaasa

– Odeeffannoo osoo hin cinaatti hiikni

– Sababa garee addaa, miti, sababa Oromoo hundaa

Kanaaf, ummanni Oromoo yeroo sagalee kana dhaga’u, amanama. Yeroo amanamuu, ni fayyadam. Yeroo fayyadamuu, qabsoo Oromoo ni jajjabeessa.

Rakkoo fi Cimina

*Sagaleen Bilisummaa Oromoo* karaa salphaa hin deeme. Mootummaan yeroo adda addaa:

– Sagalee kana cufuu yaale

– Raadiyoo irratti jamming (dhaabu) hojjete

– Ogeeyyii sagalee kanaa qabuu ykn balleessuu yaale

Garuu, sagaleen kun cimina qaba. Yeroo mootummaan karaa tokko cufu, karaa biraa bana. Yeroo ogeessi tokko qabamu, kan biraa ni ka’a.

*Sagaleen Bilisummaa Oromoo* hin callisne. Garaan isaa hin duune.

Haala Ammaa

Yeroo ammaa, *Sagaleen Bilisummaa Oromoo* akka raadiyoo, akka weebsaayitii, fi akka tajaajila dijitaalaa jira. Oromoonni addunyaa maraa, miiliyoonaan, isa dhaggeeffatu.

Innis ammallee:

– Qabsoo humneessa

– Ummata dammaqsa

– Kaayyoo Bilisummaa Oromoo beeksisa

Maaluma duri ture, ammallee isa.

Ibsa Dhuma

*Sagaleen Bilisummaa Oromoo* sagalee qofa miti. Innis waadaa ummata Oromoo gidduu ti. Innis mirkanaa’ina: “Nu Oromoo. Mirga keenya qabna. Bilisummaan keenya ni dhufa.”

Kanaaf, yeroo gaazexaa fi raadiyoon biraa callisaniyyuu, yeroo mootummaan sagalee Oromoo cufuu yaalutti, yeroo mormiin Oromoo cimsiifamutti, *Sagaleen Bilisummaa Oromoo* ni haasa’a.

Innis sagalee ummataa. Innis sagalee qabsoo. Innis sagalee Bilisummaa Oromoo ti.

*Sagalee kana dhaggeeffadhu. Ati Oromoo. Waan kunis kan kee ti.*

—

*Daandii Ragabaa, miidiyaa fi qabsoo Oromoo irratti kan gabaase*

*Sagaleen Bilisummaa Oromoo – yeroo tokko irratti, ammallee ni jira.*