Barreessaa: Daandii Ragabaa*

“Mootummaa kana akkuma mootummaa Hayilasillaasee, Dargiifi Wayyaanee lolaa turetti lolla taanaan gaarii hinta’u.”
— Obbo Leencoo Lataa

Jechoonni kun kan dubbataman yeroo ayyaana eebba kitaabaa keessatti, kan jedhaman nama waggoota 50 ol qabsoo Oromoo keessa tureeti. Obbo Leencoo Lataa, nama seenaan qabsoo Oromoo keessatti kan beekamu, hayyuu siyaasaa kan jaarraa walakkaa ol Oromoofi Oromiyaaf qabsaa’ee, kan ABO fi Gaazexaa Bariisaa hundeessan keessaa tokko.

Kitaabni seenaafi imala qabsoo jaarraa walakkaa isaati, “Leencoo Lataa: Jireenya Qabsoo” jedhu, kan barreessituu Zufaan Urgaatiin Afaan Oromoofi Amaariffaan qophaa’e, Dilbata darbe Finfinneetti eebbifame. Kutaalee sadii, boqonnaawwan 11, fi fuulawwan 447 kan qabu, kitaabichi qarshii 1,200n gabaarra oole.

Sirnichatti, namoonni hedduun—hoggantoonni mootummaa federaalaafi naannoo Oromiyaa, miseensonni mana maree, hayyoonni, ambaasaaddaroonni, artistoonni, abbootiin Gadaa, haadholiin Siinqee, maatiifi firoonni Obbo Leencoo—walitti qalaman. Isaanis ilaalcha qabsoo waggoota 50 kan turan, gaaddisa fi ifa, milkaa’inaafi rakkinawwan walitti qaban.

Maatii Qabsoon Hidhe

Obbo Leencoo Lataa Pirofesar Kuwee (Maartaa) Kumsaa waliin bultii dhaabbate. Ijoollee sadii: Huriyaa, Roobaa, fi Goolii. Garuu seenaan maatii kanaa kan akka maatii kaanii miti. Kana keessatti, qabsoon mana keessa seena. Mana keessaa, qabsoon baqaqa.

Huriyaa Leencoo: Yaadannoo Intala Hangafaa

Huriyaan, intala hangafaa, sirratti dubbachuun yaadannoo ishee dhiyaatte. Garaan ni dhaga’ama. Afaaniin baay’ee hin miidhammu:

“Ijoollummaa kootti abbaa koo baay’ee hin yaadadhu. Garuu dhiphina haati koo keessa turte nan yaadadha. Haatiifi abbaan koo bultii dhaabbatanii waggaa sadii keessatti ijoollee sadii horatan.

Abbaan warraashee, jaalli qabsoofi abbaan ijoollee ishee, baay’ee mararfatu, haala hin taaneen manaa bahee dirree qabsoo seene. Yeroo abbaan keenya manaa bahe, haati keenya baay’ee dhiphattee, soofaarra ciiste, imimmaan dhangala’aa, ‘Beenu ka’ii, beenu ka’ii, allaattii koo joobiraa beenu sifaanan bu’aa’ jettee boossu nan yaadadha.

Ani yeroo sana maaliif akka isheen boossu hin beeku. Garuu ishee gaafachuuf yaalaan ture; gaafachuus nan sodaadhan ture.

Abbaan keenya utuu gara dirree qabsoo hin deemin, akka ijoolleetti daa’immee nu waliin taphata ture. Utuu jaalala isaa dhandhamnee hin quufiin, manaa bahee qabsoo seene.

Erga deemee booda, aniifi obboleessi koo, ‘Abbaan keenya eessa jiraa?’ jennee haadha keenya baay’ee rakkisaa turre.

Haati keenya poostarii (suura abbaa keenyaa) girgiddaarratti maxxansitee, ‘Har’arraa kaastanii waa’ee abbaa keessanii na hin gaafatinaa! Abbaan keessan kunooti!’ nuun jette. Nuti garuu carraa arganne hundaan waa’ee abbaa keenyaa haasa’uu barbaannu.

Erga haati keenya nurraa hidhamtee booda, waa’een abbaa keenyaa baay’ee hin dubbatamu ture. Erga isheen mana hidhaatii baatee, baqannee biyyaa baane, Keeniyaa, Naayiroobii geenyee booda, sagalee abbaa keenyaa bilbilaan dhageenye.

Abbaan keenya yeroo sana konfaransii Landan irra jira. Bilbilichi bilbilamee, ‘Ati eenyu?’ jedhee gaafate. Anis, ‘Bineensa naan jedhe,’ nan jedhe. Sagalee abbaa koo ta’uu keessa kootti natti dhaga’ame. Bilbila sana abbaa keenya ture.

Ji’oota sadiif, waa’een isaa mana keessatti baay’ee haasa’amaa ture. Innis utuu nuti gara Kaanaadaa hin deemin, guyyaa lamaaf dhufee nu arge.

Nuti maqaa abbaa keenyaa Yohaannis Lataatti beekna turre. Maqaa Leencoo Lataa jedhu akka haaraatti shaakalaa turre. Maqaan Leencoo jedhu sammuu koo keessatti nama daran dheeraafi guddaa ta’ee natti mul’ata ture.

Oggaa inni konkolaataa keessaa bu’ee nu dubbisu, waanti afaan koo keessaa bahe, ‘Maal atoo baay’ee gabaabaadha!’ jedhu ture.”

Waggaa hedduu booda, ijoolleen abbaa isaanii wajjiin walbaran. Kuni jaalala qabsoo fi jaalala maatii gidduu jiru.

Roobaa Leencoo: Ilmi Dubbata

“Abbaa koo xinnummaa kootti hin beeku. Abbaa koo waliin walitti dhufnee maatii kan taane Kanaadaatti ture. Nuti waliin hin guddanne. Kanaaf, abbaan koo gaaf tokko maatii walitti qabee, ‘Akka abbaa irraa jalqabuurra, hiriyyaa taanee haa jalqabnu’ jedhe.

Suuta obsaan hariiroo keenya cimsee, abbaa gaarii nuu ta’e. Inni nama obsa guddaa qabuufi kutannoo cimaa qabuudha.”

Goolii Leencoo: Intala Addummaan Dubbatti

“Maatiin koo maatii kaanirraa adda ta’uu jireenya koo guutuun beeka. Yeroo ijoollummaa keenyatti, haatiifi abbaan keenya nu bira hin turre. Abbaan keenya bosona, haati keenya ammoo mana hidhaa seenan.

Nuti sadanuu fira biratti guddanne. Erga ofbaraafi guddachaa dhufee booda, maaliif akka haadhaafi abbaa irra adda baane guddanne hubadhe. Haati keenya, ‘Ani ani hatee ykn ajjeesee miti kanan hidhame. Waan Oromummaafan hidhame,’ nuun jechaa turte.

Ergan abbaa keenya barreetti booda, maaliif akka qabsaa’u nutti haasa’aa ture. Haadhaafi abbaa keenya waliin erga guguddannee booda walitti dhufne. Garuu jaalalli nu gidduu jiru, akki itti walbarree, walii obsinee, wal deggarree, wal sirreessinee, wal gorsinee as geenye—anaaf daran adda.”

Pirofesar Kuwee Kumsaa: Qabsoo fi Of Darbuu

Pirofesar Kuween, haadha warraasaa, keessummeef dubbachuun akka jedhan:

“Seenaa qabsoo Obbo Leencoorraa waan xiqqoo gabaabsee haasa’uun barbaada. Yeroo jalqaba qabsootti seennu, akka qabsoon bara dheeraa fudhatuufi dhaloota baay’ee gaaga’u ni beekna turre.

Hacuuccaafi gabrummaan ummata keenya irra ture waggaa 100 ykn 200 qofa utuu hin taane, kan dhaloota dheeraa fudhatedha. Yeroo qabsoo kanatti seenne, ‘utuu lubbuun jirru kana argina’ jennee hin yaadne.

Leencoon haqaaf loluuf jecha, kanaanis sanaanis walitti bu’eera. Aniifi inni qabsaa’aafi qabsooftuutu wal argate. Qabsaa’aan dhugaa ofiisaatiif jiraatee saba isaa hin miidhu.

Qabsaa’aan dhugaa saba isaa tiif dabarsuuf ofii darba. Qabsaa’aan dhugaa ofii kootii darbeen, saba kootiif dabarsa jedhee qabsootti seena. Kaayyoon qabsoo Leencoos ofii darbee saba isaa fi dabarsuudha.

Leencoon nama kaayyoon qabsoo isaa hojiifi gochaan mul’iseedha. Bilisummaa, haqaafi walqixxummaa barbaachaaf hafuura nu keessaa wixxifatutu jira.”

Obbo Leencoo Lataa: Akeekkachiisa fi Ergaa

Obbo Leencoon, erga qabsoo dheeraa booda, sababa isaatiif hamatama, tuffatama, garuu hin dhokatu. Inni akkas jedhe:

“Galanni kan maluuf namoota qabsoo kanarratti wareegaman qofaafi. Nuti warri lubbuudhaan jiru, beekamtii yoo arganne nu ga’a. Seenaa koo keessatti nama dallansiiseeran ta’a. Abaarsi baay’eenis narra gahaa tureera.

Yeroo mootummaa ce’umsaa sana, gaafa Finfinnee seennu, Afaan Oromoo sadarkaa dhabamuurra gahee ture. Afaan Oromoo dhabamnaan ammoo sabichis dhabameera jechuudha.

Yeroo ammaa garuu Oromoon ‘Baala Gizee’ jedhamee hamatama. Hamiin akkasii gaariidha. Kanaan dura akkas jedhamnee hamatamuu dadhabne.

Qabsoon kun bakka irraa ka’eefi waan galmeeffate qaba. Waan ammayyuu irraa hafetu jira. Yoo waan hanqate xiinxallee, guuttachaa yoo deemuu baane, gaarii hin ta’u.

Akkuma mootummoota Hayilasillaasee, Dargiifi Wayyaanee lolaa turetti, kanas lola taanaan gaarii hin ta’u. Haala yeroo wajjin tarsiimoo keenya fooyyessuu qabna.

Qabsoo taasifneen: maaltu galmaa’e? maaltu hir’ate? jennee of gaafachuun, isa hir’ate guuttachaa deemuu malee, zeeroorraa ka’uu hin qabnu.”

Yaadannoo Daandii Ragabaa: Ergaan Kee Maali?

Yeroo Obbo Leencoon “Mootummaa kana akkuma mootummaa Hayilasillaasee, Dargiifi Wayyaanee lolaa turetti lola taanaan gaarii hin ta’u” jedhu, inni hubachiisa: Qabsoon lolaaf loluu miti. Qabsoon, xumuraaf, bilisummaaf, haqaaf, fi namoomni akka maatii jiraachuu danda’an biyya ijaaruuf.

Garuu, akka yaadannoo Daandii Ragabaa, Oromoon har’a sadarkaa qabsoo haaraa keessa jira. Hayilasillaasee fi Derg dabarani. Woyaanes ni dabare. Ammas immoo waggoota 50 booda, mootummaan ammaas “lola taanaan gaarii hin ta’u.” Mee hamma yoom? Mee hamma dhiiga yoom?

Obbo Leencoo akka jedhetti, karaan duubatti, bakka jalqabnee, galmaa’e hubachuudha. Akkasumas waa’ee hanqinaa of gaafachuudha. Waan hanqate guutuu. Garuu zeeroo kaasee bilbiluu fi qabsoo lolaatti deebisuu miti.

Huriyaan abbaa ishee “gabaaba” jette. Roobaan “obsa” fi “kutannoo” dhaha. Goliin “walbaruu, walobsii, waldeeggarsa, walsirreessuu, fi walgorsuu” maatii isaanii adda isaan ta’uu dubbatti. Pirofesar Kuween “qabsaa’aan dhugaa ofiisaatiif jiraatee saba isaa hin miidhu” jetti.

Hooggantoonni, hayyuunni, Gadaan, Siinqeen, artistoonni, ambaasaaddaroonni, fi ummatni walitti qabamanii kitaabicha eebbisan. Garuu eebbi kun kan galmaan ga’uu isa dhugaa eebbisa. Eebbi kun gaaffii: “Ati, karaa kana irraa, maal fudhata?” jedhu gaafata.

Xumura: Qabsoon Itti Fufa

Obbo Leencoo Lataa, tarsiimoo fooyyessuu qabna. Isaan kan dabaraniin, karaa isaanii irratti baruu qabna. Waan milkaa’e ijaaruu. Waan hanqate guutuu. Kana malee, lola lolaaf gadhee.

Kitaabichis, yaadannoo fi dhugaattiin, eebba qofa miti; tokkummaafi akeekkachiisa.

Ammas waan hafe jira. Ijoolleen Leencoo, walitti dhufan. Haatiifi abbaan, erga waggoota booda, walitti dhufan. Oromoon jaalala qabsoo fi jaalala maatii gidduu madaala barbaada. Kuni qabsoo dhugaa.

Ergaa Obbo Leencoo Lataa:

“Haala yeroo wajjin tarsiimoo keenya fooyyessuu qabna. Qabsoo taasifneen maaltu galmaa’e? maaltu hir’ate? jennee of gaafachuun, isa hir’ate guuttachaa deemuu malee, zeeroorraa ka’uu hin qabnu.”

Karaan lola miti. Karaan deeggarsa, tolcha, fi tokkummaa ti. Oromoon duuba hin deebi’u. Garuu duuba ilaaluun, waan qabu hubachuufi waan dhabe guutuu ni danda’a.

Qabsoo Leencoo Lataa, qabsoo Pirofesar Kuwee, qabsoo Huriyaa, Roobaa, fi Goolii—qabsoon kun qabsoo Oromoo ti. Akka dhiiga dhangala’uu dhiisu, lubbuun akka hin badne, fi biyyi akka ijaaramtu.

“Mootummaa kana akkuma mootummaa Hayilasillaasee, Dargiifi Wayyaanee lolaa turetti lola taanaan gaarii hinta’u.”

Lola miti. Tokkummaa. Nagaa. Bilisummaa.

Qabsoon itti fufa.

---

*Gabaasti kun kan barreeffame dhaabbata ‘Gaazexaa Bariisaa’ irratti Natsaannat Taadsasaatiin guyyaa Caamsaa 5, 2018 maxxanfame irratti hundaa’e. Barreeffama asii olii yaadannoo fi ibsa Daandii Ragabaa ti. Yaanni, haasawiifi dhugaattiin as keessatti dhiyaatu kan abbootii qabsoo Obbo Leencoo Lataa, Pirofesar Kuwee Kumsaa, fi ijoollee isaanii (Huriyaa, Roobaa, fi Goolii Leencoo) irraa dhufe. Daandii Ragabaan akka yaadannoo fi ibsituutti tajaajileera. Maddi bu’uuraa yaadannoo kan Natsaannat Taadsasaa fi Gaazexaa Bariisaa ti.