By Dhaabasaa Waaqjiraa

Kaleessa barru Jaal Gada Gabisa kan Facebook isaa irratti maxxanse dubbiseen ture. Barruun sun dhaamsa fi yaada hedduu bilchaataa kan dhimma qabsoo Oromoo ilaallatu irratti xiyyeeffate. Hundaa ol immoo, yaada kiyya kan fudhate gaalee armaan gadii kan waraabbiin kun keessaa fuudhamee dha.

“…Addi Bilisummaa Oromoo(ABO) bara 2017 gara dhumaa maqaa jijjiramaan Hoogganni gara biyyaa galuu yeroo dirqamu haasa’aa hoogganoonni kenya lama taasisan yeroo hundaa sammuu kiyya keessaa belbela. Tokko; Jaal Daawud Ibsaa kan jedhan Mootummaan Impaayera Itoophiyaa amala gandaafi naannoon walitti nama buusuu qaba; bakka fedhes yoo dhaqxan Irbuu seentan hin dagatiina. Lama, Jaal Abdii Raggaasaa amma kan biyyatti deemnu qabsootu xumuratee bilisomnee miti; ka hafte biyya keessatti iggitii itti goona jenneeti. Qabsoon kanaa boodaa akkaan ulfaattuufi Wareegama kanaan dura baafne ol nu gaafatti jedhani.”

Yaadni gaalee kana keessa jiru kun dhimma qabsoo Oromoo haqaa, walqixxummaa, hiree murteeffannaa keessatti yeroo murteessaa ta’e calaqqisiisa. Hubannoo gadi fagoo fi tarsiimoo dursanii ilaaluu hooggantoonni Oromoo yeroo isaan lafa siyaasaa walxaxaa keessa naanna’an calaqqisiisa. Barbaachisummaa ibsitoota kanaa fi qabsoo Oromoo wajjin wal qabannaa isaanii caccabsinee haa ilaallu:

1. “Mootummaan Impaayera Itoophiyaa amala waldhabdee gandaa fi naannoon walitti nama buusuu qaba; bakka fedhes yoo dhaqxan Irbuu seentan hin dagatiina.”

– Hubannoo “Irbuu”: Aadaa qabsoo Oromoo keessatti “Irbuu” jechuun kakaa aadaa ykn waadaa kan agarsiisu yoo ta’u, yeroo baay’ee tokkummaa, waadaa, fi wal deggersa mirkaneessuuf kan fudhatamudha. Duudhaa fi galma waliinii kabachiisuuf waadaa cimaa seenamuu dha.

– Haala Ibsichaa: Ibsi kun amala seenaa mootummaan Itoophiyaa hawaasa, naannoo, fi sabaa fi sablammoota gidduutti qoqqoodinsa uumame fayyadamuun to’annoo eeggachuu akka qabu hubachiisa. Hogganaan kun “Irbuu” waamuun, yaaliiwwan alaa wal dhabdee facaasuuf godhamu keessattillee, tokkummaa, gamtummaa, fi tarkaanfii waloo dursa akka kennan dhaamaa jira.

– Barbaachisummaa Tarsiimoo: Waamichi “Irbuu hin dagatiina” jedhu milkaa’ina qabsoo Oromootiif tokkummaa keessoo fi gamtaan murteessaa ta’uu yaadachiisa. Akkasumas gatii Oromoo nagaa fi barbaachisummaa waldhabdee mala aadaa, hawaasa bu’uura godhateen furuu calaqqisiisa.

2. “Qabsoon xumuramee bilisoomnee waan jirruuf amma gara biyyaa hin deemnu; warri hafne gara qabsoo biyyatti deemna. Qabsoon itti aanu baay’ee ulfaataa waan ta’eef wareegama kanaan dura baasne caalaa kan gaafatu ta’a.”

– Qabsoo Itti fufee jiruuf beekamtii kennuu: Ibsi Jaal Abdii Raggaasaa kun gara Itiyoophiyaatti deebi’uun xumura qabsoo akka hin agarsiifne cimsee ibsa. Kanaa mannaa marsaa haaraa daran qormaata ta’u agarsiisa.

– Maalummaa Qabsoo Itti Aanu: Qabsoon haqaa, walqixxummaa, fi hiree murteeffannaa wareegama itti fufiinsa qabu, dandamachuu, fi tarkaanfii tarsiimoo akka barbaadu dursee tilmaameera. Marsaan kun sirna siyaasaa keessa naanna’uu, qoqqoodinsa keessoo furuu fi cunqursaa sirnaa karaa haaraa ta’een fudhachuu kan of keessaa qabu ta’uu hin oolu.

– Waamicha Qophaa’ina: Qabsoon itti aanu caalaatti ulfaataa akka ta’u akeekkachiisuun, hogganaan kun ummata Oromoo qormaata fuuldura isaa jiruuf qopheessaa ture. Kunis tokkummaa, naamusaa fi kaayyoo kanaaf yeroo dheeraaf of kennuu kan dabalatu ture.

Haala Bal’aa Haasaa Kanaa

Haasaan kun kan godhame qabsoo Oromoo keessatti yeroo murteessaa ta’etti, yeroo hoggantoonni haala siyaasaa jijjiirame jalatti gara Itoophiyaatti deebi’anitti. Yaadni dubbii kanaa:

– Jijjiirama Siyaasaa: Mootummaan Itiyoophiyaa, dhiibbaa mormii bal’aa (kan akka #mormiiOromoo bara 2014–2018) irra ga’ee, gareewwan biyyaa dhiibaman kan akka Addi Bilisummaa Oromoo (ABO) akka deebi’an taasisuun, iddoo siyaasaa banachuu jalqabee ture.

– Abdii fi of-eeggannoo: Hoggantoonni deebi’uun mallattoo guddinaa ta’ee osoo jiruu, balaa waliinis dhufe. Seenaan ukkaamsaa fi tooftaa mootummaan qabsoon xumuramuu irraa fagoo ture jechuudha.

– Rakkoo Keessaa fi Alaa: Sochiin Oromoo qormaata keessaa (fkn, tokkummaa eeguu) fi alaa (fkn, sirna siyaasaa walxaxaa keessa naanna’uu) mudate.

Barnoota Haasaa Kanarraa arganne

Ibsi kunniin qabsoo Oromoo fi sochiiwwan haqaa fi bilisummaa biroof barumsa yeroon itti hin darbine ni kenna:

1. Tokkummaan Ol’aanaadha: Qoodinsi keessoo sochii tokko laaffisuu danda’a. Hoggantoonni fuula cimaa, tokkummaa qabu eeguuf gamtaa fi waldhabdee hiikuun barbaachisaa ta’uu cimsanii dubbataniiru.

2. Qabsoon roga hedduu qaba: Bilisummaan halkan tokkotti hin argamu. Cimina, madaqsuu fi qormaata haaraa fudhachuuf fedhii qabaachuu gaafata.

3. Wareegama fi Danda’uu: Bilisummaan dhugaa yeroo baayyee wareegama guddaa gaafata. Ummanni Oromoo yeroo karaan itti ulfaatullee kaayyoof kutannoo qabaachuu qaba.

4. Duudhaalee Aadaa Akka Qajeelfamaatti: Barmaatileen aadaa kan akka “Irbuu” fi qajeeltoowwan nagaa fi safuu (madaallii naamusaa) qormaata keessa deemuu fi hawaasa haqaa ijaaruuf meeshaa cimaa ta’anii tajaajiluu danda’u.

Barbaachisummaa Har’aa

Ummanni Oromoo qormaata siyaasaa, hawaasummaa, fi dinagdee mudachuu itti fufee waan jiruuf haasaan kunniin gadi fageenyaan barbaachisaa ta’ee itti fufee jira. Qabsoon hiree murteeffannaa, beekamtii aadaa, fi bakka bu’ummaa haqa qabeessa Itoophiyaa keessatti gaggeeffamaa jira. Ogummaan geggeessitoota kanaa akkas nu yaadachiisa:

– Qabsoon haqaaf godhamu maraatoonii malee fiigicha miti.

– Rakkoo mo’uuf tokkummaa fi aadaa dandamachuun barbaachisaa dha.

– Murannoo fi qulqullummaadhaan qabsoo itti fufsiisuun wareegama dhaloota darbee fi kan ammaa kabajamuu qaba.

Haasaan hogganoota olaanoo ABO kun hundee qabsoo Oromoo: tokkummaa, dandamannaa, fi haqa barbaaduuf waadaa eeggachuu of keessatti qabata. Qabsoon bilisummaa fi walqixxummaa itti fufee akka jiruu fi tarkaanfii tarsiimoo fi gatiiwwan aadaa waliin walitti dhufeenya gadi fagoo akka barbaadu yaadachiisa ta’anii tajaajilu. Jechoota kana irratti xiinxaluudhaan ummanni Oromoo qormaata fuuldura isaa jiru fudhachuuf humnaa fi kaka’umsa argachuu danda’a.